Rohkea vai raukka?

Raukka se on, joka livistää,
sanotaan. Toisaalta, viisas se, joka
osaa väistää, todetaan.

Väitetään myös, että luuseri se,
joka luovuttaa. Toisaalta, on
huomattu, että älykkyyttä on
tajuta, milloin on turha jatkaa.

Takinkääntäjäksi syytetään sitä,
joka vaihtaa näkemystään. Toisaalta,
on järkevää tarkistaa kantaansa ja
olla realistinen, kun tilanne muuttuu.
Politiikassa käsiin rojahtaa usein
tarkoituksenmukaisuuden
tarve - jos eilen luvattiinkin tätä,
niin tänään tilanteet vaihtuivat ja
on pakko tarjota vain tuota.

Heimolaiset puhuvat väistämisestä,
tarkoittanee romanikulttuurissa systeemiä,
jossa vihanpidossa olevien sukujen
jäsenet pyrkivät välttämään toistensa
kohtaamista. Silkkaa viisautta. Kunnia
näet muuten vaatisi tappelua. Entisaikaan
puhuttiin jopa verikoston vaateesta. Nykyään
tämä kiistetään.

Väistely tosin on tuttua myös miehisten
miesten, miksei nykyään naistenkin,
sallitussa tappelulajissa nyrkkeilyssä.
Myös siinä väistäminen on vahvuus.
Paras väistelijä välttää iskut ja pystyy
vastaavasti nuijimaan osuvasti vastustajaa.
Siinä leikissä pitää myös osata tanssia,
tai hypellä narua vai mitä se on.

Puhumattakaan liikenteestä. Hyvä tavaton,
siellä jos missä on osattava väistää eikä
puhettakaan mistään rohkeuden puutteesta.
Siellä rohkea on raukka ja jääräpää
jästipää. On väistettävä oikealta tulevaa,
päätietä ajavaa, on annettava suojatietä
kulkevalle etusija, on väistettävä tielle ryntäävää
elukkaa, on osattava luopua ohituksesta,
jos vastaan tulee toinen ajoneuvo, on
muutettava mieltä joskus äkistikin. Se
on viisautta.

Päättäväisyyttä vai jääräpäisyyttä, kumpaa
suoraselkäisyys on, siinäpä pulma. Riippuu
ihan tilanteesta - ilkeä voisi sanoa, että
roikkuu suhdanteista, ja poliitiikassahan
suhdanteet ovat koko ajan läsnä, ainakin
vaalikausittain. Todellista päättäväisyyttä
on toiminta silloin, kun voitettavana on yhteinen
hyvä, mutta hävittävänä oma etu. Jääräpäisyyttä
lienee sitten semmoinen toiminta, jossa ei kukaan
voita mitään, ei yhteisö eikä edes itse. No, jos
itse kuitenkin voittaa, kyse on ahneudesta ja
omanvoiton pyyteestä, eikä sillä ole mitään
tekemistä suoraselkäisyyden kanssa.

Mies menee läpi vaikka harmaan kiven,
jos hän on niin päättänyt. Se se vasta
mies on, kehutaan. Huh, meitä varjelkoon
semmoisesta, yleensä on enemmän verta
ja hikeä kuin kivensiruja. Ottakoon vaikka
jonkin poran avukseen, jos läpi on mentävä.